hmh, mitä tässä enää tekis. Joka hetki tuntuu olevan turhaakin turhempi. En osaa olla luova. Tai miten sitä nyt kuvailisi. Itseni tai oikeastaan tunteiden ilmaisu tuntuu turhauttavalta. Tahtoisin kertoa vaikka mitä, mutta sanat ei tunnu tulvivan suusta. Milloin on se oikea aika? Vai tuleeko se ollenkaan… Kohtaako kemiat vai olenko sokea. Joka lause tuntuu vittuilulta. …
Tuntuupa taas joululta.. Ei oo ketään Ne sanoo mua sairaaks Makaan värillisil valoil löytääkseni väriä elämään. Ei valoa, ei väriä, ei elämää Ei väliä
En tarvii rahaa, massii, autoo, kultaa, hopeaa.. Vain sinut.. Ainoastaan sinut.. Sussa on jotain sanoinkuvaamatonta.
Ihanaa kun jokapäivä tulee satutetuksi, ei toiselle mitää pahaa oo tehny tai tarkottanu, mut silti vaan satutetaan ja sorretaan. En osaa elää Alkaa inhottaa tää paska.
Tunnen vain sakset kädessäni. Itkun usvaiset silmät, ei valoa näekkään. Toistan vielä kerran lauseen, joka kaiken aloitti. En tahdo hymyillä, en surra en nauraa. Tunteettomana sanani jaan. x tarkoittaa loppuun palanutta. Etsi se minusta ja näe kaikki selvemmin.
Pieni sulkeutunut sielu. En ois halunnu sua satuttaa, liikaa koskettaa, harhaan johtaa. En kaikkea kertonut.. jätin vain sanomatta. En kaikkea ole uskaltanut myöntää tai kertoa. Ehkä pelkäsin ehkä vaivuin horrokseen. En vain halunnut pahaa kierrättää. Kiitos kun kuitenkin välitit hetken . . . Jjoooooo saattaa olla vaikka mitä pilkku,piste mitälievirheitä en vaa jaksa nyt kirjottaa …
Itkien nurkkaan kaadun. ”Milloi tämä elämä oikein alkoi.”Lause päässäni pyörii, eikä tahdo lähteä. Olen turhautunut. Olen kypsä, olen varttunut. Ei elämä enää helppoa ole. Niinkuin silloin joskus, kun ihmiset oikeasti toisistaan välittivät. Auttava käsi oli silloin auttava käsi. Nykyään vain huomiota. Kukaan ketään oikeasti tunne. Aina on salattavaa ja pelättävää, ikinä ei kukaan suoraan mitään …
”Oh, don’t listen to what they say Make up your mind, walk away Oh, don’t even give them the time of day They put you wrong Turn away So why did they all just walk away There was something wrong Didn’t want to stay Oh, why did they listen to someone else? I did something …
Uskomaton luomisen tuska valtaa pääni. Uneus ja valvomisen tuska saa kehoni kuolemaan. Kerran toivoin.. Kerran luovuin. Toivottomana elämääni luon. Enää en edes suruuni juo. Kaikki mikä menee kurkusta alas, valuu myös suusta ulos. Ei viha rakkautta päihitä. Ei itku naurua voita. Mutta silti kaikki tuntuu pahalta. Joskus ehkä tulen itkemään ilosta ja rakastamaan vihaa. Kuin …
Ihminen loi luottamuksen, vahvan siteen meidän kaikkien välille. Miksi sitä kukaan ei arvosta? Ota rakas se käytäntöön! Tääl ei enää uskalla peiliin katsoa.. Näkee vain sairaan ihmisen joka kaiken väärin tekee. Kuka keksi väärän kuvan ? Kuka keksi tavoitteet? Mikä ihminen on? Sitä ei tiedetä. Kaukana viisaasta. Kaukana tyhmästä. Taustamusiikki soi. Miten siihen voikaan samaistua? …
Voi kumpa sinuun voisin luottaa En pettymystä suurta tahtois tuottaa Tahdon sinut niin. Olen rakastunut päästä varpaisiin Välillä tulee katkera itku ei auta edes alkon väkevä litku. Tahtoisin kädestäs kiinni pitää Kanssas pelkää en yhtään mitään.
Tää on kans melko vanha teksti ja hyvin henkilökohtainen. Kaikki ei välttämättä tajua mitä tässä tarkoitetaan. Tänään oli minun vuoroni, kohtalo sen päätti, haihduin ilmaan niinkuin talven viimeiset lumet lämpimänä kevätpäivänä Ehdin elää vain 14 vuotta tässä helvetin ja taivaan porteilla, nyt oli aikani, olen kohta kuopattu ikuisesti suljettu elämältä.
Tunne lähes mahdoton on halkaista minut kahtia. Onni vierii pitkin sielua Tekee niin mieli riehua Olen onneton pieni sielu Syvimmiltään synkkä Ehkä onni on jo menetetty Ikuisesti kadoitettu Mun elämä hätiköiden sanoitettu Huomaa varmaan jo ihan tuosta tasosta, että on vanha teksti.